Klaus Johansson tutkii euroseteleitä internetissä tuhansien muiden suomalaisten tavoin. KUVA: Ritva Melentjeva

Onko tuossa nyt laitaa? Seurata seteleiden matkaa maailmalla ja tarkkailla sattuuko osumia eli löytääkö toinen ihminen saman rahan.
- Olen jäänyt koukkuun, myöntää joensuulainen Klaus Johansson vasta pari viikkoa vanhasta harrastuksestaan.
Euroseteleiden liikkumista pystyy seuraamaan internetissä osoitteessa www.eurobilltracker.com. Verkkosivuston loi vuoden 2002 alusta lähtien - kun euro otettiin käyttöön - ranskalainen Philippe Girolami. Sivusto on käännetty myös suomeksi.
Seteleiden seurannassa ideana on saada aikaan osumia. Sellaisen saa, kun syöttää internetiin jonkun toisen sinne kirjaaman setelin tai kun joku toinen löytää henkilön itse kirjaaman rahan.
Olennaista on ilmoittaa mistä on saanut setelin. Osuman sattuessa voidaan sivustolla katsoa kartasta, mistä seteli on lähtenyt liikenteeseen ja mihin se on päätynyt. Paras osuma syntyy, kun seteli on kulkenut mahdollisimman pitkän välimatkan.
- Tärkeintä on löytämisen ilo. Tarkoituksena on, ettei muille kerrota mihin on oman setelinsä jättänyt, Johansson selvittää.
Jo seteliä kirjatessaan saa tietää rahansa painopaikan ja liikkeellelaskumaan.
- Yksi setelini oli painettu Isossa-Britanniassa, vaikka eiväthän he kuulu edes euroon! Jotkut haluavat kerätä kaikki eri maissa painetut setelit.

Kaikki on
kiinni tuurista

Klaus Johansson on ehtinyt syöttää sivustolle vasta noin 40 seteliä. Kerran on jo tärpännyt. Yhdeksännellä setelillä.
- Se on jo tosi hyvä tuuri. Eräs saksalainen oli syöttänyt 6 000 seteliä eikä hänelle ollut tullut vielä yhtään osumaa. Keskiarvo yhdelle osumalle on 500-1 500 seteliä.
- Joku oli syöttänyt viiden euron setelin syyskuussa Joensuussa. Sain itse setelin joensuulaisesta liikkeestä ostoksien yhteydessä, Johansson kertaa osumaansa.
Seteleistä ja niiden etsinnästä syntyy tarinoita. Johanssonin mukaan jotkut suomalaiset ajelevat viikonloput läpi huoltoasemia ja etsivät uusia seteleitä.
Suomalaisten syöttämiä seteleitä on löytynyt pisimmillään suomalaisten suosimilta lomakohteilta, kuten Kanariansaarilta.
- Sivuston suurimmat seteleiden syöttäjät ovat varmasti töissä kaupassa tai pankissa. He syöttävät saamansa setelit koneen kautta suoraan tietokantaan.
Hulluimmille käyttäjille on jo kehitetty WAP-palvelu kännykkään, jonka avulla seteleitä voi syöttää mistä vain.

Huijaus on
mahdollista

Oman setelin löytäminen ei ole vielä osuma. Myös tavallisella ja mielenkiintoisella osumalla on eroa. Vain mielenkiintoiset osumat tulevat sivuille kaikkien nähtäväksi.
Tylsä osuma syntyy, jos seteli kiertää kaverilta kaverille tai jos setelin on saanut vaikka pankissa edelliseltä asiakkaalta. Useimmat osumat sattuvat saman paikkakunnan sisällä.
- Saksassa on löytynyt hiljattain ensimmäinen neljän henkilön osuma yhdelle setelille. Nyt tutkitaan onko se aito tapaus.
Huijaus on siis mahdollista. Mutta siitä ei ole mitään iloa. Tarkoitus on juuri iloita rahan etenemisestä luonnollista polkuaan myöten.
Setelistä syötetään sivuille yksilöllinen sarjanumero ja lyhyt koodi. Tietoturvasta pidetään kiinni ja kaikista käyttäjistä tiedetään vain nimimerkki ja paikkakunta.
Sivuston käyttö on ilmaista. Seuratakseen seteleiden matkaa sivustolle täytyy kirjautua. Seteleitä voi toki lisätä anonyymistikin.

Vielä
puuhastelua

Verkkosivusto ei ole vielä kovin kattava. Liikkeellä on yhdeksän miljardia euroseteliä. Sivuilla seurataan vasta alle kahden miljoonan setelin matkaa.
Kun Suomessa seteleitä on reilut sata miljoonaa kappaletta, niin sivustolle on kirjattu näistä vasta reilut 300 000 seteliä.
Puuhastelun maku näkyy sivuston kartoissakin. Esimerkiksi Imatra on sijoitettu Venäjälle.
Haittana on myös se, että pienet setelit tuhoutuvat nopeasti - reilussa vuodessa - ihmisten käytössä.
- Viiden euron seteleitä rutistellaan helpommin, mutta toisaalta ne myös liikkuvat paremmin. Osumat löytyvät 5-20 euron seteleistä. 500 euron seteleitä kohdellaan hellästi, mutta niitä ei ole juuri käytössä.
Joensuussa on Johanssonin arvion mukaan noin 5 000 merkattua seteliä ja muutama sata sivuston käyttäjää.
Verkkosivustolle syötetään päivittäin 5 000-7 000 seteliä. Mielenkiintoisia osumia tulee muutama päivässä.

Käyttäjät Suomesta,
setelit Saksasta

Sivustolla on käyttäjiä aina Venezuelasta Hong Kongiin ja Kanadasta Vatikaanivaltioon. Euroja on syötetty muun muassa Ghanasta, Dominikaanisesta tasavallasta ja Seychelleiltä.
Seteleiden matkaa seuraava sivusto on erityisen suosittu Suomessa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. Viime aikoina käyttäjiä on tullut paljon myös Italiasta.
Sivustolla käy eniten suomalaisia, mutta seurannassa on eniten saksalaisten seteleitä. Suomalaiset ovat seteleiden määrässä vasta neljäntenä. Ehkä Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa ihmisillä on enemmän rahaa käsissään?
- Suomalaiset syöttävät usein yhden setelin, koska he käyvät vain kokeilemassa sivustoa, Johansson tietää.
Verkkosivuston idea on lähtöisin Yhdysvalloista, missä dollareita seurataan samalla tavalla osoitteessa www.wheresgeorge.com, tosin paljon suuremmassa mittakaavassa.